keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Maaliin tuli!

Kuvassa Etappiajot voittanut Sari Saarelainen starttaa ensimmäiselle  matkalle.
Minun Etappiajokilpailu kokemukseni sisälsi sekä järjestelytehtäviä että itse kilpailua. Kansalaistorilla kilpailuradan rakennus alkoi jo yhdeltä, jolloin puhelimeni soi tasaiseen tahtiin. Paikalle päästyäni aloimme siskoni kanssa rakentamaan kisatoimistoa. Pian paikalla olikin jo kilpailijat hakemassa numeroitaan. Hieman ennen kisan starttia pääsin itse veryttelemään rullille ja samantien joku kaveri tuli taas jotain kyselemään. "No, eihän tässä verytellä tartte paria kilsaa varten", tuumailin ja lähdin selvittämään asiaa. Juuri ennen ensimmäsitä kilpailustarttia alkoi rankkasade. Kylmässä sateessa en saanut jaloista ihan kaikkea irti, mutta hengitys loppui silti kevään allergia vaivoista johtuen. Prologin palkintojenjaon jälkeen kilpailupaikka purettiin pika vauhdilla. 

Pia Pensaari voitti maantiekilpailun ensimmäisellä
kierroksella kirin ja sai hyvityssekuntteja.
 Lauantaina Seutulan koululla kilpailuvalmistelut aloitettiin klo 8.00. Kilpailun toinen Etappi oli 11km tempo, joka ei ollut helppoa minulle. Valmistautumisesta kilpailuun kertoo hyvin se, että aika-ajotangot olivat irti pyörästäni vielä kaksikymmentä minuuttia ennen starttia. Siinä vaiheessa kun en enää jännitykseltä tajunnut, miten päin ruuvit pyörii, tarvittiin miehistä voimaa. Minä taas ehdin tällä välillä tirauttaa pari jännityskyyneltä. Tempo meni yllättävän hyvin, sillä yleensä unohdun totaalisesti maalailemaan taivaanrantaa ilman kirittäjää. Tempon jälkeen ehdin syödä, huilata, jutella moottoripyöräpoliisien kanssa maantiekilpailusta ja ottaa vastaan koko perheen kuntoajoon tulevia esittelijöitä. Koulun pihalla olikin mukavaa toimintaa, joka innosti lapsia. 

Virolaiset ajavat pääjoukkoa kiinni.

Kilpailun kolmas etappi oli maantieyhteislähtö 82km. Tämä etappi jännitti kaikkein eniten etukäteen, sillä kahdessa kauden ensimmäisessä 50km yhteislöhtökilpailussa keskeytin heti alussa. Nyt juomapulloon laitettiin ensimmäistä kertaa Masajon jaksamisjuomaa. Täytyy sanoa, että se toimi todella hyvin. Yleensä olen todella huono syömään ja juomaan kilpailun aikana, minkä vuoksi energiat loppuvat lopua kohden. Jaksamisjuomaa pystyin kuitenkin ottamaan tasaiseen tahtiin pienen huikan, joten energiat säilyivät loppuun asti. Pääjoukon meno kisassa oli vaihtelevaa. Välillä letka ajoi todella hiljaa ja toisinaan kirittiin kovaa. Viimeisellä kierroksella ajoin kuoppaan ja vastasin kilpailun pahimmasta vaaratilanteesta. Lensin satulasta, ketjut tippui, ajauduin paria kaveria päin ja kivimurskaan. Jostain kumman syystä pysyin pystyssä, eikä kukaan törmännyt minuun. Sydämeni vielä käydessä ylimääräisiä kierroksia tapahtui kilpailun ratkaisevat hetket, kun Sari Saarelainen lähti irti ja pääjoukko venyi nauhamaiseksi letkaksi. Viimeiset 10km vedimme vuorovedolla neljän kaverin kanssa pääjoukkoa kiinni. Tulimme maaliin hieman pääjoukon jälkeen. 



Maantiekilpailussa vauhti vaihteli. Kuvassa näkyy etummaisena
CCH Racing Women Sini Savolainen.

Kisareitille sattui myös muutama mäki.

Sunnuntaina jäljellä oli 36km kriterium, eli kortteliajo. Kahden kilometrin reitti ajettiin 18 kertaa Uimastadionin ja Eläintarhan kentän maastoissa. Eli ne muutamat hirveät mäet ja tiukat kurvit ajettiin 18 kertaa läpi. Kisan lähdössä tunsin, että minua jo väsyttää ja yön sateiden jäljilta maakin oli vielä märkä. Jäinkin heti pääjoukosta ensimmäisellä kierroksella varottuani liikaa mutkissa. Jäimme Sanna Karjalaisen kanssa ensin kahdestaan, mutta pian joukkoomme tippui myös Viron naiskuljettaja. Sanna piti sen verran hyvää vauhtia, että pysyimme lähes loppuun asti pääjoukon perässä. Vasta kun Sari Saarelainen lähti ammattipyöräilijän elkein upeaan loppunäytökseen, pääjoukko saavutti meitä niin paljon, että meidät liputettiin radalta pois. Meillä olisi ollut enää neljä kierrosta maaliin. Tässä vaiheessa olin liputuksesta kuitenkin erittäin onnellinen, sillä hangitys oli jo vinkunut muutaman kierroksen ja heti maalissa sain kunnon astmakohtauksen. Pian pääsin kuitenkin järjestelemään palkintojen jakoa. Kaiken kaikkiaan viikonloppuna oli erittäin onnistuneet kilpailut ja mainio koko perheen tapahtuma. Maaliin tulivat järjestelyt ja kisat! Upeaa!

Korttelikilpailu huipensi 2. Naisten kansainväliset Etappikilpailut.


Kilpailupaikat purettu ja nyt talkoolaisilla on aikaa kuvalle!
Pääsinhän mäkin yhteen kuvaan ja oikein ylösnostettuna!
Kiitos kaikille niillekin talkoolaisille, jotka eivät kuvaan ehtineet!


1 kommentti:

  1. Olkaatte hyvät,hieno juttu,kaik mänt hyvin,t.v-p,toimitsijana.

    VastaaPoista